Aramean opetuksia 1.Korintolaiset luvut 1-5

Aramean käännösten yksittäisiin jakeisiin liittyviä lisätietoja, mitkä elävöittävät kirjoituksia ja auttavat ymmärtämään niitä paremmin.

 

*  Paulos, Jeshuan, Messiaan kutsuma ja lähettämä, Jumalan tahdossa; ja veli Sosthenes, -1.Kor.1:1

(Kreikassa ”kutsuttu”, joka olisi arameassa אֵתקַרא. Jos teksti olisi kreikasta käännetty, arameassa olisi tuo sana. Samoin kreikassa on ”tahtonsa kautta”, joka tukee aramean beit-kirjaimen lukutapaa. Kreikan teksteissä ”Jeshua” ja ”Messias” vaihtelevat eri puolille toisiaan, arameassa sanat kuuluvat näin päin, joten bysantti menee seemiläisen ajattelutavan mukaan tässä kohdassa.)

 

*  Niin kuin se Messiaan todistus on tullut teissä todelliseksi. Ettei teiltä ole vähennetty yhtäkään niistä hänen lahjoistaan, vaan te odotatte sitä meidän Herramme Jeshuan, Messiaan, ilmestymistä. -1.Kor.1:6-7

(Kreikasta puuttuu ajatus ”hänen lahjoistaan”. Jos teksti olisi käännös, tässä lukisi xxxx , ja taas kerran, vain viimeinen kirjain eroaa.)

 

*  Mutta minä pyydän teistä, veljeni, meidän Herramme Jeshuan, Messiaan nimessä, että teillä kaikilla olisi se yksi puhe, älkääkä olko jakaantuneita, vaan olkaa täydelliset siinä yhdessä mielessä, ja yhdessä ajatuksessa. -1.Kor.1:10

(Myös kreikka käyttää täydellistä, RK tavoin, KR38 tulkinnallisesti sovintoa.)

 

*  Minä kiitän minun Jumalaani, etten teitä ketään kastanut, paitsi Krispus’n ja Gaius’n. -1.Kor.1:14

(Kreikassa ei ole ”minun Jumalaani”, jolloin xxxx olisi ajateltu xxxx. Vaikka kreikka jättää yleensä tuon merkityksen pois, tässä kirjeessä se on ollut jo jakeissa neljä ja seitsemän. Kuuluisi tähänkin.)

 

*  Sillä ei Messias lähettänyt minua kastamaan, vaan saattamaan toivon sanomaa, ei sanojen viisauden kautta, ettei se Messiaan risti tulisi hylätyksi. -1.Kor.1:17

(Arameassa sanat, joka on kreikassa λόγον. Vain yksi kreikan teksti sanoo niin, muissa λόγου. Yksikkö. Arameassa yksikkö, puhe, olisi xxxx. Yhden kirjaimen ero - molempiin suuntiin.)

 

*  Sillä se ristin sana on sitä hullutusta kadotetuille, mutta meille, jotka elämme, se on se Jumalan voima. Sillä kirjoitettu on, että ”minä kadotan viisaiden viisauden, ja poistan älykkäiden ajatukset”. -1.Kor.1:17-18

(Sekä aramea, että kreikka yhdistävät jakeet 18 ja 19 tuolla ”kadottavalla” sanalla, xxxx, josta myös ”kadotus” (abaddon) tulee.)

 

*  Sillä juutalaiset pyytävät merkkejä ja aramealaiset etsivät viisautta. -1.Kor.1:22

(Juutalaiset odottavat Messiaan merkkejä, ei ”tunnustekoja”, vähän samalla tavalla kuin kristityt odottavat pedon merkkejä. Heidän vanha kirjallisuutensa on täynnä noita merkkejä, ja esim. ”Johanneksen evankeliumi” on dokumentti niistä. Alef - tav on ”merkki” hebreassakin. Kreikan tekstissä ”aramealaiset” on editoitu pois joka kohdasta ja sanan tilalla on aina ”kreikkalainen”, ikään kuin aramean olemassaolo olisi haluttu salata. Sama seuraavissakin jakeissa. Aramean teksti kirjoittaa kyllä kreikkalaisistakin useissa kohdissa, mutta tässä yhteydessä ei.)

 

*  Ettei mikään liha kerskailisi hänen edessään -1.Kor.1:29

(Osa kreikan teksteistä ”Jumalan edessä”, ja critical menee sen mukaan.)

 

*  Mutta hänestä onkin teidän olemisenne Jeshuassa, Messiaassa, hänestä, joka on meille se Jumalan viisaus, ja se puhtaus, ja pyhitys ja lunastus. -1.Kor.1:30

(”Myös” puuttuu kreikasta, liitin sen tuohon ”onkin” sanaan suomennoksessa. Jos teksti olisi kreikasta käännetty, sitä ei olisi tässäkään. Puhtaus, zaddikotha, voi kääntää vanhurskaudeksikin jos haluaa.)

 

*  Ja veljet, kun minä tulin teidän luoksenne, ei se ollut suurissa puheissa, enkä viisaudenkaan kautta teille evankelioinut sitä Jumalan salaisuutta, -1.Kor.2:1

(KR38 puhuu Jumalan ”todistuksesta”, ja osoittaa siten olevansa KJV pohjalta. RK tarkentaa oikeaksi.)

 

*  Ja minä olin monenlaisissa peloissa ja vavistuksissa teidän luonanne. -1.Kor.2:3

(Kreikassa on jakeessa myös heikkoudessa, se olisi arameassa xxxx; jos teksti olisi kreikasta käännetty, sana olisi heti ”minän” perässä, mutta niin ei ole.)

 

*  Ja minun puheeni ja julistukseni ei ollut viisauden sanojen taivutteluissa, vaan sen hengen ja sen voiman osoittamisessa. -1.Kor.2:4

(Osa kreikan teksteistä lisää ”inhimillisen viisauden”, tai naisellisen, ἀνθρωπίνης, Codex D laittaa ”osoittamisen” tilalle ilmestystietouden, apokalypsei, joka osoittaa juutalaisten juurien määrätietoista, mutta hienovaraista piilottamista; Paavalin rabbiinisen koulutuksen pohjalta saadut opetukset mielletään vielä tänäkin päivänä yliluonnolliseksi ilmestystiedoksi, vaikka Paavali itse kyllä kertoo, mitkä näistä opetuksista hän on ”Herralta saanut”. Lähes kaikki on Gamalielin koulukunnalta.)

 

*  Sillä me puhumme viisautta täydellisten keskuudessa; ei tämän maailman viisautta, eikä edes tämän maailman käskyvaltojen viisautta – jotka tehdään tyhjiksi. -1.Kor.2:6

(Tässäkin kreikka menee ”tämän ajan viisautta” – mukaan, αἰῶνος, jolloin aramean ”maailma” olisi ajateltu ilman lopussa olevaa alef- kirjainta. Jos teksti olisi kreikasta käännetty, ”ei edes” tilalla olisi tavallinen ”eikä”; xxxx.)

 

*  Vaan me puhumme Jumalan viisautta siinä salaisuudessa, joka oli ollut kätkettynä, ja jonka Jumala erotti ennen maailmaa, meidän omaksi kirkkaudeksemme. -1.Kor.2:7

(Kreikka käyttää ennaltamääräämistä, mutta arameassa on selkeä ”erotti”. Hyvä esimerkkijae hebrean tekstin lukijalle aramean selvistä ja raamatullisista sanavalinnoista, jota predestinaatio ei oikein edusta.)

 

*  Se, jota yksikään tämän maailman käskyvalloista ei tuntenut, sillä jos he olisivat tunteneet hänet, eivät he olisi kirkkauden Herraa ristiinnaulinneet. -1.Kor.2:8

(Kreikka käyttää jostain syystä käskyvallan tilalla muuta hallitsijaa, tai ruhtinasta, arkhon.)

 

*  Vaan niin kuin kirjoitettu on, ”mitä silmä ei nähnyt, ja korva ei kuullut, ja ihmisen sydämelle ei ole noussut, se, jonka Jumala valmisti niille, jotka häntä rakastavat”. -1.Kor.2:9

(Kreikka käyttää jakeessa agape - rakkautta, arameassa tässä jakeessa olevaan rakkauteen sisältyy armo ja ystävyys, ja on ihmislähtöistä. Agape -sanalle on arameassa toinen vastine.)

 

*  Sillä me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan sen hengen, joka on Jumalasta, että me tuntisimme sen lahjan, joka on Jumalasta annettu meille. -1.Kor.2:12

(Kreikka laittaa ”sen lahjan” verbimuotoon, ja lauseen ajatus muuttuu huomattavasti! Kreikka jättää ”tietämisen” kohteen avoimeksi, arameassa se on ”se Jumalan lahja”.)

 

*  Ne ovat, että myös meidän puheemme ei olisi ihmislasten viisauden sanojen opetuksessa, vaan hengen opetuksessa, ja me vertailemme hengelliset hengellisiin. -1.Kor.2:13

(Myös kreikka menee tämän mukaan, eli jakeen loppu ei välttämättä aina tarkoita ihmisiä. Osa kreikan teksteistä ilmaisee ”pyhän hengen opetuksessa”, esim. bysantti. Usein juuri bysantti menee hyvin aramean mukaan, mutta tämän kirjeen kohdalla ei.)

 

*  Sillä ihminen, joka on sielussaan, ei ota vastaan hengellistä, sillä ne ovat hänelle hullutusta, eikä hän pysty tuntemaan hengen kautta tutkittavaa. -1.Kor.2:14

(Myös kreikka ja RK puhuvat ”sielullisesta”, KR38 osoittaa taas olevansa KJV pohjalta käyttäessään ”luonnollista”.)

 

*  Mutta hengellinen tutkiskelee kaikki asiat, eikä hän ole kenenkään tutkittavana. -1.Kor.2:15

(Jakeessa on myös kreikassa ajatus ”tuomion tekemisestä”. Sen voi kääntää tutkimiseksi, mutta hengellisellä pitäisi siis olla selkeä mielipide. Sanatarkasti siis tuomitsemista, juridinen termi myös kreikassa, vaikka suomalainen ei usein muista, että oikeudessa syytteet voidaan hylätäkin.)

 

*  Sillä ”kuka tunsi Herran mielen, että on häntä opettanut?” Mutta meillä on Messiaan mieli. -1.Kor.2:16

(Suuri osa kreikan teksteistä sanoo lopun ”Herran mieli”, mikä on kaunista ja kunnioitettavaa, mutta jättää papillisen merkityksen piiloon.)

 

*  Ja veljet, minä en voinut puhua teidän kanssanne niin kuin hengellisten kanssa, vaan kuin ruumiillisten kanssa, ja niin kuin vastasyntyneille Messiaassa! -1.Kor.3:1

(Kreikka käyttää lihallista ruumiillisen sijaan, arameassa se olisi siis xxxx sijasta xxxx. Sanat ovat sen verran lähellä toisiaan, että sen voi periaatteessa katsoa väärin, varsinkin estrangelo -fontista. Vastasyntynyt on johdettu ”synnyttää”- verbistä. Kreikassa on vain pikkulapsi, joka sanana voi merkitä mitä tahansa alle 12-vuotiasta, mutta arameassa siis ”rintoja imeväinen”, jonka seuraava jae vahvistaa. Jos teksti olisi kreikasta käännetty, tässä olisi normaali talia.)

 

*  Maitoa minä juotin teille, enkä antanut teille syötävää, sillä ette te olisi siihen vielä pystyneet, vaan ette te pysty edes nyt! -1.Kor.3:2

(”Enkä” – sanan tilalla on useissa kreikan teksteissä ”en”, eli xxxx vs xxxx)

 

*  Sillä te olette vielä lihassa, sillä sellainen, että teissä on kateutta ja riitaa, ja jakaantumista, katso, ettekö te ole ruumiillisia ja vaella lihassa? -1.Kor.3:3

(Suuri osa kreikan teksteistä ja ”kirkkoisistä” mainitsee ”jakaantumisen”, mutta se puuttuu monista, siksi se puuttuu myös kreikkaan pohjautuvista suomennoksista. Kreikassa ”lihallisia, ihmisten tavoin”, mutta arameassa siis näin. Jos tämä olisi kreikasta käännetty, aramea käyttäisi eri sanavalintoja.)

 

*  Sillä kun joku teistä sanoo toiselleen, ”minä olen Paulos’n”, ja toinen sanoo, ”minä Apollo’n”, katso, ettekö te ole ruumiillisia? -1.Kor.3:4

(Kreikka vaihtelee viimeisen sanan suhteen; osa sanoo ”lihallisia” ja osa ”inhimillisiä”, suomalaiset kreikkaan pohjautuvat menevät luonnollisesti critical – sanavalinnan mukaan, mutta arameassa sana ei siis ole kumpikaan noista. Kreikassa olisi kyllä vastaava sanakin, somatikos (σωματικῶς) mutta se on melko harvoin käytössä – eikä kertaakaan tässä kirjeessä. Jos tämä olisi kreikasta käännetty, ruumiillisen tilalla olisi siis jompikumpi kreikan vastaavista sanavalinnoista.)

 

*  Sillä kuka on Paulos, tai kuka on Apollo, ellei palvelijoita, joiden kautta te uskoitte, ja ihmisiä sen mukaan, kuin Herra antoi. -1.Kor.3:5

(Kreikassa jakeessa on valtava määrä pieniä eroja eri käsikirjoitusten suhteen, ja se kyllä todistaa sen puolesta, että jakeen tarkka ajatus on ollut jossain vaiheessa vähän epäselvä. Mitään erillistä mainitsemisen arvoista eroa ei kuitenkaan.)

 

*  Mutta joka istutti, ja joka kastelee, he ovat yksi, ja ihminen saa palkkansa vaivannäkönsä mukaan. -1.Kor.3:8

(Kreikassa palkan saaminen on futuuri, ”tulee saamaan palkkansa”, mikä on kyllä ihan raamatullinen ajatus, mutta arameassa se olisi xxxx. Myös ihmisen tilalla eri sana.)

 

*  Sillä Jumalan kanssa me palvelemme, ja se papillinen palvelutyö on Jumalan; ja te olette se Jumalan rakennus. -1.Kor.3:9

(Papillinen aspekti puuttuu kreikasta, pulchana on ensisijaisesti temppelissä suoritettavaa Jumalan palvelemista, ja tällä rakennuksella tarkoitettiin sen ajan kirjallisuudessa erämaavaelluksesta tuttua ”ilmestysmajaa”.)

 

*  Jokaisen teko paljastetaan, sillä se päivä paljastaa sen, koska se paljastuu tulen kautta, ja jokaisen teko, millainen se on; tuli erottelee sen. -1.Kor.3:13

(Kreikassa tuli koettelee, jolloin arameassa pitäisi olla sanan xxxx tilalla xxxx.)

 

*  Ettekö te tunne, että te olette Jumalan temppeli, ja Jumalan henki asustaa teissä? -1.Kor.3:16

(Kreikka käyttää jakeessa hebrean ja aramean ”lainasanaa” verbinä tavallisen gnosis- pohjaisen tietämisen tilalla ja osoittaa, että jakeessa todella oli sen ajan lukijalle kyse suuremmasta asiasta, kuin tiedosta.)

 

*  Älköön kukaan eksyttäkö sieluaan! Joka teissä toivoo, että hän on viisas, olkoon tässä maailmassa tyhmä, että olisi viisas. -1.Kor.3:18

(Kreikan verbi on vietellyksi tai petetyksi tulemista, arameassa normaali vaelluksen tieltä eksyminen. Viettelemisen lähin vastine arameassa olisi xxxx. Jos teksti olisi kreikan käännös, tässä olisi joka tapauksessa eri verbi. Myös ”Tämän maailman” sijoittamisessa näkyy tulkinnallisia eroja, mutta kuka uskova nyt toivoisi, että hän olisi ”viisas tässä maailmassa” – kieliopillisesti se menee suomennoksen järjestyksessä.)

 

*  Sillä tämän maailman viisaus on merkityksetöntä Jumalalle. Sillä kirjoitettu on se, että ”hän ottaa kiinni viisaat heidän oveluutensa kautta.” -1.Kor.3:19

(Kreikka käyttää tavallista moria, hullutusta, mutta aramean sana muodostuu lojatha–sanoista; ”ei merkkiä”, eli merkityksetön, tai hyödytön, josta ei tule mitään. Hullutus olisi sama sana kuin luvussa yksi.)

 

*  Sen tähden me pidämme teitä kuin Messiaan palvelijoina, ja Jumalan salaisuuden huoneen johtajina. -1.Kor.4:1

(KR38 ”käskyläinen” täytyy olla jostain teologisesta syystä, mutta RK korjaa kauniisti.)

 

*  Siten siis on vaadittu huoneen johtajilta, että hänet löydettäköön uskollisena. Mutta tämä asia on minulle vähäinen, että olen teidän tuomitsema, tai kaikkien ihmisten, vaan en edes minä tuomitse sieluani. -1.Kor.4:2-3

(Kreikka käyttää ”kaikkien ihmisten” tilalla aivan eri ajatusta, arameassa ei ole mitään mistään oikeudenkäynneistä, joten tämäkään jae ei voi olla kreikasta käännetty.)

 

*  Sillä minun sielussani ei mikään masenna minua, vaan en minä tämän kautta ole vanhurskautunut, sillä Herra on minun tuomitsijani. -1.Kor.4:4

(KR38 ”en minä silti ole vanhurskautettu” on jälleen vanhaa maamme kirkollisen teologian tukemista, jonka RK taas korjaa erinomaisesti.)

 

*  Mutta nämä, veljet, minä olen teidän tähtenne antanut, minun ja Apollo’n puolesta, että te meidän kauttamme oppisitte, etteivät he ajattelisi enemmän kuin mitä kirjoitettu on, eikä kukaan nousisi lähimmäisensä yläpuolelle kenenkään tähden. -1.Kor.4:6

(Kreikka ei kirjoita lähimmäisestä lainkaan, vaan ennemmin ”toisillenne”, joka voisi olla arameassa ”yksi yhdelle” tai ajatuksellisesti myös xxxx. Eikä ajattelemisesta muuta kuin osassa käsikirjoituksia, ajatteleminen on mukana myös latinan vulgatassa.)

 

*  Sillä minä luulen, että Jumala laittoi meidät apostolit viimeisiksi, ikään kuin kuolemalle, että me olemme teatteriesityksenä maailmalle, ja enkeleille ja ihmisille. -1.Kor.4:9

(Kreikka käyttää kuolemaan tuomitsemista, aramea jättää tuomion pois. Sekä aramea, että kreikka käyttävät sen ajan ”kauhistusta”, theatron, teatteria, joita rakennutettiin pitkin luvattua maatakin.)

 

*  Tämän tähden minä olen lähettänyt teidän luoksenne Timotheos’n, joka on minun rakas poikani, ja uskollinen Herrassa, että hän muistuttaisi teille sen minun tieni, joka on Messiaassa, niin kuin minä sitä opetan kaikissa seurakunnissa. -1.Kor.4:17

(Suuri osa kreikan teksteistä lisää Messiaaseen Jeshuan, mutta esim. bysantti menee näin.)

 

*  Teidän keskuudessanne kuuluu selkeä haureus, ja jopa sellaista kuin tämä haureus, jota ei edes uskottomien perhekunnissa ole, nimittäin, että poika otti isänsä vaimon! -1.Kor.5:1

(Kreikan teksteissä uskottomien tilalla ethnesin, ”muut kansat”, jonka vastine arameassa olisi ammima xxxx. Jos teksti olisi kreikasta käännetty, normaali aramean vastine olisi käytössä.)

 

*  Ja te ylpeilette! Mutta eikö teidän pitäisi runsaammin istua murheessa, että se, joka tämän rikoksen teki, poistettaisiin teidän keskuudestanne? -1.Kor.5:2

(Yksikään kreikan teksti ei mainitse murheessa istumista. Jos teksti olisi kreikasta käännetty, tässäkin olisi vain ”murehditte”. Viimeisen sanan kohdalla on käsikirjoituseroja, jotka tukevat aramean alkuperää, osa sanoo ”teki” ja osa ”harjoitti”, tässä on siis kyse suuremmasta asiasta, kuin yksittäisestä teosta, vaikka itse laitoinkin suomen sujuvuuden tähden ”teki” – sama asia kreikan teksteissä.)

 

*  ja hänet luovutettaisiin saatanalle, ruumiissaan kadotukseen, että hän saisi hengessä elää siinä meidän Herramme Jeshuan, Messiaan päivässä. -1.Kor.5:5

(Yksikään kreikan teksti ei mainitse Abaddonin kreikan vastinetta Apollyon. Sen sijaan on ”tuhoutuminen”, joka selittyy lukemalla xxxx sijasta xxxx. Yksi kirjain välistä pois.)

 

*  Puhdistakaa teistä se vanha hiiva, että olisitte uusi taikina, että siten olette happamattomat, sillä Messias on se meidän pääsiäisateriamme, hän, joka on teurastettu meidän puolestamme. -1.Kor.5:7

(RK menee kreikan mukaan ”puhdistakaa!”, ja ajatus ”meidän puolestamme” puuttuu osasta kreikan tekstejä, mutta on esim. bysantissa, ja koptin teksteissä mukana.)

 

*  Tämän tähden, valmistakaamme se juhla, ei vanhalla hiivalla, eikä pahuuden ja katkeruuden hiivalla, vaan puhtauden ja pyhityksen hiivalla. -1.Kor.5:8

(Kreikka korvaa katkeruuden eräänlaisella pahuuden synonyymillä, ja pyhityksen totuudella. Jos teksti olisi kreikasta käännetty, tässä olisi eri sanat. Samoin viimeinen ”hiiva”, hapate, on kreikassa eri sana, eli אירמִחבַּ on luettu אירמִ פבַּ . Taas vain yhden kirjaimen ero; kreikasta sanoja ei voi lukea väärin, tästä voi. Juhlan viettäminen tässä on aramean sanonta, joka sanatarkasti on siis ”juhlan tekemistä”, ja siinä muut kielet menevät siinä mielessä tämän mukaan.)

 

*  Minä olen teille kirjoittanut kirjeessä, ettette sekaantuisi huorintekijöiden kanssa. Minä olen teille kirjoittanut kirjeessä, ettette sekaantuisi huorintekijöiden kanssa.Mutta en minä sano huorintekijöistä, jotka ovat tässä maailmassa, tai ahneista tai väkivaltaisista, tai epäjumalien palvelijoista, vai ettekö olisi silloin myös velvollisia lähtemään maailmasta pois? -1.Kor.5:9-10

(Yleensä muut versiot jättävät viimeisen ”ei, ettekö” pois, vaikka se ei lauseen ajatusta muuta, muuttaa kyllä kysymyslauseeksi.)

 

*  Mutta tämän minä olen kirjoittanut teille, ettette sekaantuisi, jos hän on veljeksi kutsuttu, ja on huorintekijä tai ahne, tai epäjumalien palvelija, tai pilkkaaja, tai juomari tai väkivaltainen; sellaisen kanssa, joka siten on, älkää edes sitä leipää syökö. -1.Kor.5:11

(Kreikka jättää leivän pois, koko ehtoollisyhteys - viittauksen, joka oli sen ajan kulttuurissa todella tärkeä; jos et voi murtaa leipää jonkun kanssa yhdessä, et voi olla samassa talossakaan hänen kanssaan.)

 

1.Korintolaiset luvut 1-5  https://ut-arameasta.blogspot.fi/2017/07/korintolaiset-ensimmainen-kirje-luvut-1.html